Towards Open Net - Avoimen netin puolesta
Olen viime aikoina tutustunut varsin monipuolisesti netin sisältöön ja eräänlaisena loppuraporttina kuluvasta vuodesta nostaisin esiin haaveeni kaikille avoimesta ja ilmaisesta netistä.

Monilta osin avoin ja ilmainen netti on jo olemassa, mutta sitä ei missään nimessä saa pitää itsestään selvyytenä. Netin sisältö pysyy ilmaisena vain jos kuluttajat käyttävät ilmaisratkaisuja kaupallisten sijaan. Tässä mielessä näkisin, että nykyään varsin vastahakoisella asenteella, kulujaan karsien, asiakkaitaan palvelevat valtio ja kunnat tulevat menettämään (tai pääsevät eroon) asiakkaistaan, jotka siirtyvät kolmannen sektorin palveluiden käyttäjiksi, varsinkin nettipuolella.

Kunnat ja valtio säästävät tällöin rahaa, mutta niiden on samalla syytä huolehtia siitä, ettei kansalaisten veronmaksuinto laimene. Yhä vapaammaassa yhteiskunnassa yksilöiden kyky ja halu tehdä kohdennettuja tulonsiirtoja (ohi valtion ja kuntien) suoraan apua tarvitseville (esim. suorat lahjoituksset kirjastoille, kouluille, jne...) kasvaa ajan mittaan. Poliitikkojen tehtäväksi jää tällöin vakuuttaa järkevällä varojen käytöllään, että he hallitsevat rahojen käytön paremmin kuin kukin yksilö itsenäisesti.

Jotta tässä yhteydessä lanseeraamani käsite avoin netti - Open Net ei jäisi sisällöltään epämääräiseksi mainitsen tässä artikkelissani runsaasti esimerkkeijä, joissa avoin netti toteutuu jo tänäkin päivänä.

Ennen tätä haluan muistuttaa, että unelmani ilmaisesta netistä on nimenomaan unelma tavalliselle käyttäjälle ilmaisesta netistä. Lähtökohtaisesti minulla ei ole mitään kaupallisia palveluita vastaan ja kaupallisilla palveluilla on mielestäni erittäin tärkeä rooli netin kehittämisessä. On kuitenkin paljon peruspalveluita, joiden tulee mielestäni olla kaikille saatavilla ja ilmaisia. Sen sijaan luksuksesta ja lisäpalveluista kuuluukin maksaa.

Avoin netti:

1) Avoimmuuteen ja saavutettavuuteen kuuluu olennaisesti tiettyjen standardien noudattaminen. Standardien noudattamisessa on kaikkien syytä katsoa peiliin (allekirjoittaneen, Microsoftin, Applen, Firefoxin, Googlen,...). Tavallisen nettisivujentekijän ja asiakkaan tulee huolehtia, että oma sivusto ainakin likipitäen noudattaa (noista alla olevista linkeistä pystyy tarkistamaan jokaisen netissä olevan sivun) näitä standardeja:



Valid XHTML 1.0 Transitional

Valid CSS!

Lisäksi tärkeää netin kehittämisessä olisi tukea tekniikoita, jotka ottavat esim. näkö- ja kuulorajoitteiset huomioon.



2) Välillä tuntuu ilmaisia nettipalveluita seuratessa, että me täällä pienessä, kylmässä ja köyhässä maassamme olemme riippuvaisempia kuin koskaan Yhdysvalloista tulevista avustuksista. Kuulostaa ehkä hieman karulta väitteeltä, mutta ainakin allekirjoittaneen kohdalla esim. Google tuntuu paljon suuremmalta hyväntekijältä nettimaailmassa, kun Suomen valtio ja kunnat yhteensä. Alla oleva lista käyttäjille ilmaisista nettipalveluista alleviivatkoon tätä väitettäni:

a) GMail : Ilmainen sähköpostitili yli 7200 Megatavun laatikolla. Kokemuksesta voin kirjoittaa, että tämä riittää vallan hyvin vaativaan ammattikäyttöönkin, saati sitten harrastelijalle.

b) Google Maps tarjoaa erittäin hyvän käyttöliittymän ja rajapinnan upottaa karttoja vaikka omille nettisivuilleen.

c) Kotimaisista avoimen netin hyödyntäjistä ehdotonta kärkipäätä on Hatikka . Hyvä esimerkki siitä, miten netistä voi olla ihan oikeaa hyötyä myös tutkijoille harrastelijahavaintojen keskitettynä ja kaikkien saatavilla olevana arkistona. Edelleen muistuttaisin, että kolmassektori on yhä enemmän ottamassa valtion ja kuntien paikkaa yhteiskunnan hyväntekijänä.

d) Keskustelufoorumit ovat arvokkaita paitsi ajanviettopaikkoina, myös ihan oikean tiedon välittäjinä (johon aina pitää kuitenkin suhtautua kriittisesti ja tarkistaa muista lähteistä). Oma esimerkkini on Hyönteisfoorumi , jossa olen joka kerta saanut kertakaikkisen ammattitaitoiset vastaukset lähettämiini kuviin ja vieläpä muutaman minuutin kuluttua!

e) Google Analytics on aivan loistava tapa kerätä ja analysoida tiedot sivustoilla kävijöistä. Lähes vastaavat kävijälaskurit tosin sisältyvät useimpiin WebHotelli -palveluihin.

f) Picasa Web Albums yhdessä Picasa -ilmaisohjelman kanssa mahdollistavat järkevän tavan varastoida digikuvia sekä itselle, että muille nähtäviksi. Muut web-albumit (joista on ilmaisversiot), joihin olen tutustunut ovat Flickr ja Photobucket . Lisäksi varteenotettavia vaihtoehtoja on vielä useita muitakin.

g) Bloggaaminen on hyvä tapa levittää ajatuksia ja vaikuttaa asioihin. Itse olen kokeilumielessä kirjautunut Bloggeriin .

h) Microsoftin Photosynth tarjoaa tavisdigikuvaajallekin soveltuvan tavan yhdistellä ottamiaan digikuvia omaksi digimaailmakseen. Itsekin olen tehnyt muutaman Photosynth-esityksen vuoden 2009 Pohjois-Ruotsin matkalta.

i) Tulevaisuudessa myös toimistodokumenttien käsittely siirtynee järkevyyssyistä entistä enemmän nettiin. Jo tällä hetkellä esim. Google Docs tarjoaa varsin toimivan ympäristön joka riittää varsin moniin käyttötarkoituksiin. Myös Zoho tarjoaa varsin laajan paletin oman nettitoimiston pystyttämiseksi. Ja onhan tokihan myös Microsorft tarjoaa oman ilmaisen Live Workspacensa , joka on ilmeisetikin melko MS-yhteensopiva. Oleellista näissä nettitoimistoissa on se, että ne mahdollistavat aivan uudenlaisen toimintatavan tiedontuottamisessa ja -muokkaamisessa: useampikin eri henkilö voi muokata samaa dokumenttia yhtäaikaa ja kommunikoida samalla pikaviesteillä keskenään.

j) Varmuuskopioninti omille RAID-levyille tai muille ulkoisille kovalevyille on sekä kallista, että aikaavievää. On itsestään selvää, että varmuuskopioinnin ammattilaiset pystyvät tulevaisuudessa tarjoamaan huomattavasti vaivattomampia ja varmempia tapoja tietojen säilömiseen.

Tämän asti varmuuskopiointia netinvälityksellä ulkoisille palvelimille onb tehokkaasti rajoittanut nettiyhteyksien hitaus. Tilanne on onneksi pian muuttumassa, itselläni on jo käytettävissä 100/5 Mbit -yhteys, jolla voi jo mieleekkäästi hoitaa varmuuskopioinnin netitse.

Tänäkin päivänä voi varmuuskopiointia suorittaa pienessä mitaassa ilmaiseksi esim. Googlen sähköpostin liitetiedostoissa tai vaikkapa hankkimalla itselleen dropbox (2 GB ilmaista tilaa). Sitten siirtymällä maksullisten palveluiden käyttäjiksi voikin hoitaa varmuuskopioinnin jo tahokkaasti ja ammattimaisesti. On syytä muistaa, että omien varmuuskopioiden ylläpitäminen kovalevyhankintoineenkin on perin kallista, joten miksei ulkoistaa tätä tuskaa kohtuuhintaan... Esimerkiksi F-Secure tarjoaa omaa ratkaisuaan rajattomalla tallennustilalla.



3) Avoin lähdekoodi on kaikkien etu. Kuluttajan tehtävä on vaatia, että mahdollisimman suuri osa myös kaupallisten toimijoiden lähdekoodista on avointa. Kaikki ohjelmoijat ovat tervetulleita osallistumaan omalla panoksellaan maailmanlaajuiseen open source -projektiin.

Kerään tähän alle muutamia hyödyllisiksi osoittautuneita ohjelmoinnin apuna kayttämiäni ratkaisuja ohjelmointikielittäin:

JavaScript

Shadowbox , Lightbox tai Thickbox tarjoavat mainion mahdollisuuden lisätä JavaScript-kuvaselain omille sivuille. Etenkin vanhoille sivuille, jossa on staattisia kuvia linkkitagien takana nuo ratkaisut tarjoavat vaivattoman tavan päivittää omia sivuja helppokäyttöisempään suuntaan. Lisäksi noissa ratkaisuissa on mahdollisuus myös liittää selattavaan sisältöön paljon muutakin (esim. videopätkiä) kuin perinteisiä kuvia, joten noiden ratkaisujen hyödyntämisessä suurin este voikin olla oma rajallinen mielikuvitus.

PHP

GD-kirjasto tarjoaa PHP-käyttöliittymänsä kautta helpon tavan generoida ja muuntaa kuvia omalla palvelimella. Etenkin thumbnails-kuvien tuottamiseen käyttäjän lähettämistä kuvista tuo soveltuu erinomaisesti. Olen kirjoittanut lyhyen PHP-oppaan thumbnails-kuvien generoimisesta palvelimelle.

PDF-tiedostoja on mahdollista generoida omalle palvelimelle useillakin eri ratkaisuilla. Itse olen toteuttanut FPDF-kirjaston avulla yhteen projektiini PDF-tiedostojen generoinnin MySQL-tietokantaan tallenntuista tiedosta ja palvelimelle tallennetuista kuvista. Kirjoitin samalla myös lyhyen PHP-oppaan FPDF-kirjaston käyttämisestä PDF-tiedostojen generoimiseksi.

Myös Flash SWF -tiedostojen generoiminen omalle palvelimelle onnistuu useammallakin eri tavalla. Itse päädyin pitkällisen pähkäilyn päätteeksi hyödyntämään SWFTOOLS-ohjelmia , joita ajan palvelimella PHP-skriptien avulla. Kirjoitin myös tästä aiheesta PHP-oppaan , jossa opastan SWF-generoinnin alkeita. Muita varteen otettavia vaihtoehtoja SWF-tiedostojen generoimiksi ovat PHP:n MING-kirjasto sekä käyttää Adoden omaa Adobe Flex 3.4 SDK:hon kuuluvaa mxmlc-kääntäjää itse generoimiensa mxml-tiedostojen kääntämiseen SWF-tiedostoiksi.

Flash/AS3

Oman Tooltips-toteutuksen tekeminen Flash-sovellukseen olisi perin työlästä, mutta onneksi löysin netistä tämän vapaasti hyödynnettävän ratkaisun.

Yksinkertaisten AS3-animaatioefektien tekemiseen olen käyttänyt Tweenlite-luokkaa .

3D-ominaisuuksia olen lisännyt Flash-komponentteihini Sandy 3D:n avulla. Lisäksi Sandy3D:tä pystyy käyttämään monen muun ratkaisun kanssa esim. yhdessä WOW:in kanssa voi tehdä itselleen vaikkapa 3D-kuvaselaimen .

JPEG-kuvien kaappaaminen Flashin sisältä onnistuu kätevästi Adoben omalla JPGEncoder-luokalla . Jos haluaa tuottaa materiaalia PDF-muodossa voi tämän tehdä vaikkapa AlivePDF:llä. . PDF-tiedostoja voi tosin generoida myös palvelinpuolen PHP-ratkaisuilla, joista kerron tässä tutoriaalissani.

AS3:ssa TileList-luokka tarjoaa helpon tavan lisätä sovelluksiinsa kuvalistoja. Jos kuitenkin haluaa lisätä kuvalistoihinsa ja peräti eri kuvalistojen välille drag-and-drop -ominaisuuden voi käyttää vaikkapa tätä ratkaisua, joka on varsin helposti upotettavissa omiin projekteihin.



4) Jos mainokset alkavat kyllästyttää muiden sivustoilla katsottuina, niin omille sivuilleen voi lisätä kohdennettuja mainoksia esim. Google AdSensen avulla.

Mainostamisessa uskon muutenkin kohdentamiseen ja vapaaehtoisuuteen. Itsekin olen tälläkin sivullani mainostanut vaikka kuinka montaa kaupallistakin toimijaa (jopa Microsoftia), ja aivan omasta vapaasta tahdostani.

Toivon, että tällä kirjoituksellani olen osaltani välittänyt tietoa järkevistä nettipalveluista. Haluan kuitenkin aina, enemminkin kuin tarjota valmiita patenttiratkaisuja, patistaa jokaista löytämään itse ne itselle toimivimmat ratkaisut.
Valid XHTML 1.0 Transitional

Valid CSS!





Marraskuu - 2017
MaTiKeTo PeLaSu
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930   
Tämä sivu on päivitetty
2. huhtikuuta 2013.