| Tieteellinen luokittelu: | ||
| Kunta: | Eläinkunta | Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset | Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset | Insecta |
| Lahko: | Perhoset | Lepidoptera |
| Yläheimo: | Päiväperhoset | Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset | Nymphalidae |
| Suku: | Nymphalis | |
| Laji: | antiopa | |
Nimi: Suruvaippa (suomi), Nymphalis antiopa (tieteellinen), Sorgmantel (ruotsi), Camberwell Beauty
(englanti)
Tunnusmerkit: Aikuisen perhosen siipienkärkiväli keskimäärin 57 mm (koiras), 67 mm (naaras).
Helppo tuntea siipien kellertävästä (syksyn uusilla perhosilla), valkeasta (kevään kauhtuneilla perhosilla)
siipien reunuksesta (kts. kuva). Hyvä lentäjä.
Lentoaika: Talvehtineet aikuiset lentävät maaliskuulta jopa kesäkuun puolelle.
Toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopulta lokakuulle, jolloin hakeutuvat suojaisiin
paikkoihin talvehtimaan.
Talvehtiminen: Talvehtii aikuisena.
Levinneisyys Suomessa: Esiintyy yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Ravintokasvit: Toukka syö mm. haavan ja pajun lehtiä. Aikuinen perhonen imee mm. pietaryrtin ja
ohdakkeiden mettä.
Alla on Hausjärven Erkylässä 4.9.2008 Olympus SP-550UZ -pokkarillani kuvaama lyhytvideo.
Yleensä perhoset ovat perin arkoja ja niitä on vaikea päästä kuvaamaan alle metrin etäisyyksiltä.
Tämä lyhytvideooni ja lukuisiin digikuviini ikuistamani suruvaippa oli kuitenkin toista
maata. Sitä oli vaikea kuvata koska se tuli liian lähelle: olkapäälle, käsivarrelle, kameran päälle.
Minulla oli kaksi kameraa kaulalla, joten onnistuin aina välillä kuvaamaan jommalla kummalla.
Välillä suruvaippa lennähti lentoon, suorastaan liidellen kovassa tuulessa, laskeutuen
pian uudestaan olkapäälleni. Tätä toistui monta kertaa. Taidettiin viihtyä toistemme seurassa
puolen tunnin ajan. Mielenkiintoinen luontokokemus.