Onkamo-, Savina- ja Oulankajoen
melontareissu 1997

Kuva 1: Kartta Onkamo-, Savina- ja Oulankajoen melontareitistämme kesäkuun alusta 1997. Järvien jäät olivat juuri lähteneet, joka on vättämätön edellytys reittimme melomiseen sillä pitkähkö väli Kallunkijärveltä (238,1 m) aina Viksjärvelle (228,1 m) on enimmäkseen järviosuutta ja suvantoa. Sen sijaan välit Onkamojoen silta - Kallunkijärvi (pudotusta yli 50 m, sopii melko kokemattomillekin melojille) ja etenkin Viksjärvi - Savilampi (pudotusta melkein 60 m, vain kokeneemmille melojille) ocat hyviä ja vuohdikkaita koskiosuuksia. Loppuosan Taivalköngästä en suosittelisi laskettavaksi kuin erittäin kokeneelle koskimelojalle. Koko matkalla Onkamojärvestä (290,5 m) Biologisen aseman tielle (n. 160 m) on pudotusta noin 130 metriä ja pituutta noin 60 km.

Kuva 2: Melomaan lähdössä Onkamojoen sillalta läheltä Onkamojärveä.

Kuva 3: Juha ja Martti valmistautumassa vesille lähtöön.

Kuva 4: Kuva on otettu ainoan kunnon könkään alapuolelta, joka Onkamojoen osuudellamme oli. Pudotusta Onkamojärvestä (290,5 m) Kallunkijärveen (238,1 m) on yli 50 metriä parinkymmenen kilometrin matkalla, joten koskea ja virtapaikkaa riitti lähes koko matkan Onkamojoen sillalta Kallunkijärvelle.

Kuva 5: Rantauduttu tauolle Onkamojoen melontaosuudella. Onkamojoen rannat ovet matalat.

Kuva 6: Ensimmäisellä leiripaikalla, joka muistaakseni sijaitsi Kivijärven länsirannalla.

Kuva 7: Iltapuuhat käynnissä: melontavarusteet kuivamassa ja leirinuotio sytytetty.

Kuva 8: Kokki ja joutilaat ruokittavat. Vaatteiden kuivatus / savustus käynnissä.

Kuva 9: Yö nukuttu, voimat kerätty ja päivan matka jälleen edessä.

Kuva 10: Päivän alkutaival Kivijärveltä (n. 235 m) aina Viksjärvelle (228,1 m) oli järvitaivalta ja jokitaivalta ilman pahoja koskia. Päivän lopputaival Viksjärveltä (228,1 m) Savilammelle (170,9 m) laskeekin sitten melkein 60 metriä ja on melkein yhtä koskea koko matka. Rantauduimme koskiosuuden alkupäässä, mutta kun havaitsimme että koski vain jatkuu mutkan takanakin niin emme voineet muuta kuin laskea ja toivoa parasta. Lähdettäessä Viksjärveltä Savinajoen rannat ovat vielä matalat, mutta pian joki putoaa komeaan kanjoniin, jota riittää aina Savilammelle asti. Hieman ennen savilampea on joen keskellä kuvassa näkyvä komea Rupakivi, jonka taakse pystyimme rantautumaan.

Kuva 11: Oulankajoen kanjonia Savilammen yläpuolella. Sekä Savinajoki, että Oulankajoki laskevat Savilampeen komeissa kanjoneissaan.

Kuva 12: Toinen leiripaikkamme Savilammen kämpällä. Telttailimme kämpän pihapiirissä ja illalla teimme ruuat kämpän nuotiopaikalla.

Kuva 13: Martti Oulankajoen ylittävän riippusillan vieressä.

Kuva 14: Oulankajoen ylittävä riippusilta ja mahtavat kalliot.

Kuva 15: Myöhemmin illalla leirinuotion äärellä.

Kuva 16: Oulankajoen Taivalkönkään kämppällä. Taivalkönkään kohdalla on Oulankajoessa saari ja riippusillat menevät molempien joenhaarojen yli. Taivalköngäs on parempi ohittaa maitse. Kukaan meistäkään ei uskaltanut köngästa laskea.

Kuva 17: Oulankajoen Taivalköngäs. Ohitimme kosken suosilla maitse.

Kuva 18: Melontaretkemme päättyi Kiutakönkään yläpuollella kulkevalle tielle, jossa toinen automme ja peräkärrymme odottivat.